Haaveet käyntiin, löydä seikkailusi! Tarinoita ennen seikkailuja ja seikkailujen lomassa.
Palasin viikko sitten elämäni ensimmäiseltä talvivaellukselta Syötteeltä. Tämä viikko on mennyt ikävöidessä takaisin luontoon ja sen hiljaisuuteen, kauniisiin maisemiin ja luonnossa liikkumisen energisoivaan olotilaan. Ja uskomatonta kyllä, ikävöin myös teltassa yöpymistä. Matkustimme mieheni ja ystäväni kanssa pohjoiseen Turusta jo torstaina ja yövyimme ihanassa Liepeen Pappilassa Pudasjärvellä yhden yön. Tämä paikka
Se on jännä, miten ensimmäistä vaellusreissua odotellessa jo yhden päivän aikana voi tunnetilat vaihdella hullusta innostuksesta jäätävään pakokauhuun. Kuuluukohan tämä asiaan? Oon ehtinyt tässä viimeisten kuluneiden viikkojen aikana käyttää tuntitolkulla aikaa netin varustekaupoissa, vertailla merinovillatuotteita, vertailla ja suunnitella retkiruokia, tilata merinovillavaatteita, tutkia termospulloja, tilata merinovillavaatteita, pyytää palkankorotusta, tutkia alpakanvillatuotteita, tilata
Vaellukselle ilmoittautumisen jälkeen osallistujat liitetään Whatsapp-ryhmään, jossa voi sopia ja kysellä kyseiseen reissuun liittyvistä asioista ja sopia vaikka kimppakyytejä lähtöpaikalle. Ulkoilma Akatemia heitti sitä kautta eteen myös talvivaelluksen varustelistan. Minä sitten sitä reteenä lukemaan, että kyllä mulla villasukat löytyy, mitäs muuta tarvitaan kuin asennetta. Ja tarvitaanhan sitä. Asennekin yritti karata
Ja niin tuli päivä, että lupauksia oli sinetöitävä ja ensimmäiselle kurssille tai vaellukselle oli ilmoittauduttava. Eletään lokakuun loppua ja seuraavat vapaat reissut sijoittui talvikaudelle. Ystäväni Eini arveli, että tuskin mua nyt ensimmäisenä talvivaellukselle houkutellaan mukaan. Vesan kanssa puhelussa asiat kuitenkin jotenkin taas kääntyi ylösalaisin ja kuulin luurin toisesta päästä sanat: