Naisten retkeily- ja vaelluskurssi
Jälleen uusia kokemuksia mun kevääseen! Ihan aluksi nimittäin jo se, että olin menossa ekaa kertaa kurssille, jota EN jännittänyt. Tällä
Meloja 1 suoritettu!
- 2 Kesäkuuta 2026
- Sanni @luontolikka
Meloja 1 suoritettu!
Lupautuessani Ulkoilma akatemian retkitestaajaksi, mä päätin heti, että kauan takaraivossa kytenyt ajatus melontakurssin käymisestä muutetaan ideasta toiminnaksi nyt. Niinpä mä ilmoittauduin Ulkoilma akatemian kauden ensimmäiselle melontakurssille, joka pidettiin Etelä-Konnevedellä 16.-17.5.2026. Ajatuksena oli, että kun käyn kurssin heti kesän alkajaisiksi, niin voin sitten kesällä käydä melomassa kurssilla opittujen asioiden myötä aikaisempaa turvallisemmin. Olin koko kevään ehtinyt sulatella sitä ajatusta päässäni, että kurssilla harjoitellaan myös paripelastautumista ja mun on voitettava samalla kylmän veden pelkoni. Löysin hyvästä alennuksesta neopreenipaidan ja -housut ja ajattelin niiden tuovan vähintäänkin psyykkistä tsemppiä itselleni siihen, että uskallan kaataa kajakin kylmään veteen. Näin jälkikäteen voin kertoa, että omalla kohdallani tämä oli hyvä sijoitus. Toki muut kurssilaiset suoriutuivat pelastautumisharjoituksista ihan normivaatteissakin, taisi olla kaikille heille avantouintikin tuttua puuhaa. Ihailtava suoritus mun mielestä. Mun takahampaat on jäässä edelleen.
Haasteita tuotti kotoa lähtiessä valita, mitkä on sopivat vaatteet melomiseen. Tuleeko meloessa kylmä vai kuuma? Niinpä olin pakannut mukaan monenlaista vaihtoehtoa ja mietin, että jos ottaisin kaiken mukaani myös kajakkiin, uppoaisi mun paattini tukevasti pohjaan sinne Titanicin viereen. Ohjeistuksena oli säänmukaiset vaatteet, joissa on helppo liikkua ja kengät tai tossut, joilla voi uida. Päähän lakki ja aurinkolasit. Vaihtovaatteet pidettiin ekana päivänä rannalla odottamassa, joten jokainen pystyi säätämään vaatetustaan itselleen sopivasti.
Meitä oli tällä kurssilla vain neljä osallistujaa, mikä oli kiva bonus mun mielestä. Pienryhmässä harjoittelu ja saatu ohjaus on aina intensiivisempää, kaikki sujuu sulavasti ja nopeammin, eikä odotteluaikaa juuri kertynyt esim. silloin, kun yksitellen harjoittelimme rannalta kajakkiin siirtymistä. Kurssin ohjaajina toimivat Vesa ja Jari, ohjaus oli tuttuun tyyliin rentoa mutta ammattimaista, oli hyvin luottavainen olo heidän osaamiseensa. Ennen kurssia jokainen oli katsonut läpi myös erikseen lähetetyt teoriamateriaalit ja -videot, joista oli hyötyä asioiden sisäistämisessä käytännössä.
Ensimmäisenä kurssipäivänä satoi, mutta se ei menoa haitannut, oli todella kivaa! Tuuli olisi ollut suurempi haaste, kun tasapainoaistia muutenkin koeteltiin. Ja tiedossahan oli kastumista joka tapauksessa, sillä ensimmäinen päivä päättyi paripelastautumisharjoituksiin. Se vaatii muuten pientä työskentelyä korvien välissä, että pystyy ekaa kertaa kaatamaan kajakin veteen. Henkiinjäämisvaisto kun yrittää kuiskutella korvaan vaihtoehtoa siitä, että melot vaan kouluttajaa karkuun, rantaudut ja piileskelet lähimetsissä sammalta syöden seuraavan vuoden.
Mulla oli parina ystäväni Jenna ja lopulta vaaditun yhden onnistuneen pelastautumiskerran lisäksi me kokeiltiin asiaa lopulta pari kertaa lisää. Ensin ilman aukkopeitettä, mutta sen jälkeen myös sen kanssa. Yllättävästi sitä veden alla keksii melko nopeasti, mistä pitää aukkopeite repiä irti, miten irrottaa alavartalo kajakin kätköistä ja missä suunnassa tarjoillaan happea suun kautta. Tässä se kylmä vesikin vauhditti toimintaa, ei tehnyt mieli jäädä arpomaan ja pelleilemään 11 asteiseen veteen. Lopulta siis koen, että kylmän veden ajankohta tälle kurssille olikin ihan sopiva, pysyi keskittyminen oikeassa asiassa ja oppi kunnioittamaan vettä ja olosuhteita uudella tapaa. Illalla saatiin lämmitellä Törmälän matkailukeskuksen ihanassa rantasaunassa ja sen jälkeen fiilisteltiin kurssilaisten kesken yöhön saakka Euroviisutunnelmissa Peten ja Lindan Liekinheitintä kannustaen.
Toisena kurssipäivänä harjoiteltiin laiturilta kajakkiin siirtymistä ja tehtiin pientä melontaretkeä Etelä-Konneveden upeissa maisemissa. Melottiin etuperin ja takaperin, harjoiteltiin melontatekniikoita, mm. ohjaamista, kääntämistä ja jarruttamista. Nerokkaasti kuivaussientä heittelemällä käydyn hippaleikin myötä tuli automaattisesti käytettyä opittuja taitoja käytännössä, kun meloi karkuun ja väisteli osumaa. Oli hauskaa!
Käytännön melontaharjoitusten lomassa kurssi sisälsi myös opastusta kajakkien ominaisuuksiin, hankintaan ja kuljettamiseen liittyen sekä tietoa eri tavoista melontaharrastuksen jatkamiseen esim. melontaseurojen kautta. Myös Ulkoilma akatemialla on melontaretkiä ja -vaelluksia, joihin osallistumisen edellytyksenä on uimataidon lisäksi Meloja 1 kurssi tai vastaavat melontataidot, joten nyt voi rohkeasti lähteä mukaan myös sellaisille.
Olin melonut ennen kurssia muutamia kertoja ennenkin, mutta tämän kurssin suoritettuani tietoa ja taitoa on huomattavasti enemmän ja vesillä oleminen sujuu melko paljon varmemmin, turvallisemmin ja suunnitelmallisemmin kuin aikaisemmin. Lämmin suositus siis melontakurssin käymiseen kaikille muillekin! Kiitos vielä Jenna, Riikka, Eetu, Vesa ja Jari tämän kokemuksen jakamisesta ja todella hyvästä kurssista!
Aikaisemmat julkaisut
Kesä tulee
Kesä tulee, vaellus lähestyy, oletko valmis? No, en minä tiedä. Turha minulta on kysyä. ..Tuntuu siltä, ettei koskaan ole valmis.Olen