Meloja 1 suoritettu!
Lupautuessani Ulkoilma akatemian retkitestaajaksi, mä päätin heti, että kauan takaraivossa kytenyt ajatus melontakurssin käymisestä muutetaan ideasta toiminnaksi nyt. Niinpä mä
Naisten retkeily- ja vaelluskurssi
- 10 Kesäkuuta 2026
- Sanni @luontolikka
Naisten retkeily- ja vaelluskurssi
Jälleen uusia kokemuksia mun kevääseen! Ihan aluksi nimittäin jo se, että olin menossa ekaa kertaa kurssille, jota EN jännittänyt. Tällä kertaa ei ollut nimittäin pelkoa jäätymisestä, kuten talvivaelluksella ja kylmän veden aikaan melontakurssilla. Tottakai oli asioita, joita mietti etukäteen, ensi sijassa ehkä jälleen se, onhan mulla tarpeeksi hyviä välipaloja ja herkkuja mukana, jos nälkä uhkaa näännyttää vaeltajan tai pusikosta hyökkää karhu, jonka kanssa herkkujen jakaminen voisi olla hyvä neuvotteluvaltti. Lopputuloksena herkkuja oli rinkassa koko karhuperheen tarpeisiin ja kun koko viikonlopun kantoi niitä selässään, tuli mieleen, että ehkä vähemmälläkin pärjäisi.
Jälleen kerran myös vaatetuspuoli oli etukäteen pohdinnan alla, sillä kotona pakatessa oli vaikea hahmottaa aluksi sitä, millaiset kerrokset toimisivat parhaiten ja miten paljon siihen rinkkaan mahtuu tavaraa. Ja paljonko jaksaa keski-ikäinen treenaamaton selkä kantaa. Tähänkin kurssiin kuului hyvä ja kattava valikoima Ulkoilma Akatemian lainavarusteita, joten omaa rinkkaa mulla ei ollut, sillä halusin päästä testaamaan kurssilla rinkkaa tositoimissa, jotta osaan kiinnittää oikeisiin ominaisuuksiin huomiota omaa rinkkaa hankkiessani. Asiaa auttoi kovasti kurssin ohjaajan Maaritin Whatsapp-ryhmässä antamat esimerkit siitä, mitä hän itse pakkaa reissulle mukaan ja päälle. Viikonlopun vaelluksen ja ilmeisesti vähän pidemmänkin pärjää aika vähällä, poistin vaatekasasta sen kolmannen vaihtovaatesetin ja lisäsin suklaapatukan. Melko hyvin tein lopulta oikeita valintoja kevyiden teknisten vaatteiden, merinojen ja mun jokapaikan luottotuotteen, Svalan verkkopaidan merkeissä. Ja pakko mainita, että keväällä ostamani paljasjalkavaelluskengät oli aivan huiput tällä reissulla!
Vaelluksen kohteena oli Etelä-Konnevedellä sijaitseva Kolmen vuoren vaellus, viikonlopun aikana tosin mietin muutamaan kertaan, oliko kyseessä sittenkin kolmentoista vuoren vaellus. Tällaiselle lakeuksien kasvatille ylä- ja alamäkeä oli riittämiin. Lainavarusteena olleet vaellussauvat olivat todella tarpeelliset monissa kohdin. Reitti oli silti todella upea ja korkeimmilta kohdilta hiljaiseksi ja nöyräksi vetävät maisemat. Normaali kunto ja terveet jalat riittivät tällä reissulla, joka oli vaikeustasoltaan arvioitu olevan 2/3. Ihmisen sisällä on muuten melko paljon hikeä, tiesittekös sitä?
Kolmen vuoren vaellus on n. 16 km pitkä reitti ja sen lisäksi kiersimme päiväretkenä toisena päivänä joitakin kilometrejä pitkän reitin. Ensimmäisenä vaelluspäivänä satoi suureksi osaksi pientä vesisadetta, mutta se ei oikeastaan haitannut, sillä meille oli viikonlopuksi varattuna Majaniemen mökki, jossa pystyi kuivattelemaan vaatteita, vaikka teltoissa yövyimmekin. Tämän vuoksi kävellessä ei tullut juuri suojauduttua vesisateelta, mutta jos tiedossa olisi ollut pelkkä telttailu, olisin varmasti laittanut päälleni jotain, mikä pitää kuivana.
Halusin osallistua nimenomaan kurssille, jossa opetetaan perusasioita olettamatta, että asiasta on jotain tietoa olemassa ja jossa osallistuminen ei edellytä retkeilyvarusteiden omistamista. Tämän vaelluskurssin aikana kävimme läpi mm. erilaisten rinkkojen ominaisuuksia ja niiden pakkaamista, vedenpuhdistusta ja ruokahuoltoa, kaasukeitinten käyttöä, tulentekoa, itsensä huoltamista, hygienianhoitoa metsäolosuhteissa sekä retkeilyn etikettejä ja käytänteitä muut retkeilijät ja luonnon vahingoittumattomuus huomioiden. Telttavertailua suoritimme myös, hyviä vinkkejä tuli kurssia ohjanneiden Maaritin ja Katariinan lisäksi toisilta kurssikavereilta, osalla oli retkeilystä ja vaelluksesta jotain kokemuksia ennestäänkin.
Majaniemen vuokratuvan niemenkärjessä olevassa pihapiirissä oli mökin lisäksi puucee ja ihana sauna, jonka lämmitimme molempina iltoina. Teltat pystytettiin järven rantamaisemaan ja retkieväisiin keittelimme järvivedestä suodattimella puhdistetut vedet keittokatoksen kaasuliedellä. Jälleen oltiin luonnossa perusasioiden äärellä, jossa arki unohtui ja huomio kiinnittyi omien perustarpeiden lisäksi ympärillä oleviin kauniisiin maisemiin, pieniin yksityiskohtiin, heijastuksiin järviveden pinnassa ja siihen, miten metsässä lauloi tiltaltti. Lintu, josta itse en ollut koskaan ennen kuullutkaan. Illalla ei olisi malttanut mennä nukkumaan, kun laskeva aurinko antoi maisemalle rauhallisuutta huokuvat värit ja luonnon hiljaisuus soi kauniimmin kuin mikään musiikki ikinä.
Kokemus kurssista oli todella positiivinen ja ihanat Maarit ja Katariina ansaitsevat täydet tähdet kurssin vetämisestä asiantuntevalla, mutta rennolla tavalla. Kurssi toi itselleni rohkeutta lähteä myös omatoimisesti yön yli reissuille luontoon sekä osallistumaan myös pidemmille Ulkoilma Akatemian vaelluksille. Ryhmämuotoisen kurssin etuna on myös se, että siellä voi tutustua myös muihin samanhenkisiin ihmisiin, jotka jää elämään mukaan, niin vaikuttaa tapahtuneen myös tällä kertaa! Kiitos siis seurasta upeat naiset!
Niin ja se kylmyys, jonka kuvittelin loistavan poissaolollaan tällä reissulla…se konkretisoitui talviturkin heittämisenä kylmään järviveteen! Hyvä minä!
Aikaisemmat julkaisut
Kesä tulee
Kesä tulee, vaellus lähestyy, oletko valmis? No, en minä tiedä. Turha minulta on kysyä. ..Tuntuu siltä, ettei koskaan ole valmis.Olen