Ja niin tuli päivä, että lupauksia oli sinetöitävä ja ensimmäiselle kurssille tai vaellukselle oli ilmoittauduttava. Eletään lokakuun loppua ja seuraavat vapaat reissut sijoittui talvikaudelle. Ystäväni Eini arveli, että tuskin mua nyt ensimmäisenä talvivaellukselle houkutellaan mukaan. Vesan kanssa puhelussa asiat kuitenkin jotenkin taas kääntyi ylösalaisin ja kuulin luurin toisesta päästä sanat: ”Tuossa olis tuollainen Syötteen talvivaellus tammikuussa…”. Koittakaahan nyt kaikki muodostaa kirjaimista E ja I sana. Sanokaa se ääneen. Kävikö samoin kuin mulla? Että jälleen kerran ilmoille pääsi OKEI. Eipä siinä sitten mitään, mahtava reissu varmasti tulossa, mutta kyllä tämä vähän hyppy syvään hankeen on itselle ekaksi reissuksi. Sain puhuttua mukaan myös puolisoni (ehkä vähän uhkailin, haluaa näköjään jatkaa avioliittoaan) ja myös Einin (tää oli helpompi), joka mut tähän kaikkeen sai puhuttua mukaan alun perin. Luvassa siis lumikenkäilyä sellaiset 30 km viikonlopun aikana tammikuun pakkasissa ja pimeydessä, yöpymistä teltassa (tai lumikuopassa), mahtavia maisemia, epäilemättä hyvää seuraa ja aivan varmasti paljon uusia kokemuksia.