Vaelluskenkien valinta
Yksi retkeily- ja vaellusharrastuksen tärkeimmistä varusteista on vaelluskengät. Vaelluskenkiä valittaessa ei voi tinkiä ominaisuuksista. Vaelluskenkien tulee olla oikean malliset, kuljettavaan maastoon sopivat ja oikean kokoiset. Erilaisia kuljettavia maastoja ovat mm. metsäpolut, umpimetsä ja tunturikivikko. Vaelluskengät on syytä valita eniten kuljettavan maaston mukaan niin, että suurin osa vaelluskenkien käytöstä olisi mahdollisimman miellyttävää. Vaellusharrastus ei välttämättä rajoitu tiettyyn maastoon, joten vaelluskengän valinnassa on tehtävä jossain määrin kompromisseja. Alla ajatuksia ja vinkkejä vaelluskenkien valitsemiseen.
Vaelluskenkien kiertojäykkyys
Päiväretkillä sekä vaeltaessa kevyiden kantamusten kanssa polkuja pitkin, voi usemmiten terveelle jalalle riittää maastolenkkarityyppinen kevyt nilkkaa tukeva kenkä. Tämän kategorian kenkiä on viimevuosina tullut paljon markkinoille. Tässä kategoriassa kannattaa kiinnittää huomiota kenkien kiertojäykkyyteen. Ottamalla kengän käsiin, toisella kädellä kengän kärjestä kiinni ja toisella kantapäästä kiertämällä ja vääntämällä, huomaat kuinka jäykkä kenkä on. Kiertojäykkyys vähentää jalkaan kohdistuvaa rasitusta ja täten auttaa jalkoja jaksamaan paremmin. Myös poluilla kävellessä on syytä valita kenkä, jossa on aavistuksen kiertojäykkyyttä. Useat vaelluspolut ovat täynnä kiviä ja juurakkoa, jotka pehmeällä kengällä kuljettaessa voivat tuntua raskaalta. Kiertojäykkyys ei tee kengistä painavia, joten keveys ja kiertojäykkyys eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia.
Vaativammassa maastossa, raskaamman kuorman kanssa tai jalkavaivaisena on hyvä valita jäykempi ja jalkaa paremmin tukeva vaelluskenkä. Myös tässä jäykempien kenkien kategoriasta löytyy paljon vaihtoehtoja. Kun jalka asetetaan maastossa normaalia kovemmalle rasitukselle, on sille syytä antaa lisätukea. Ilman lisätukea kokematon jalka voi kipeytyä pahasti ja reissu jopa jäädä kesken.
Kiertojäykyydestä kertoo saksalaisen Meindlin luoma käyttöluokitus. Käyttöluokituksessa kengät merkitään asteikolla A-D. A kuvaa helppoa maastoa ja kevyttä kenkää. Pohjoismaisiin vaellusmaastoihin soveltuvat parhaiten kategorian B ja BC kengät. Asteikon ääripäätä edustaa D-luokan jäykät ylävuoristokengät, joihin saa tarvittaessa kiinnitettyä jääraudat. Tätä A-D -käyttöluokitusta käyttävät mm. Meindl ja Hanwag.
Lesti ja koko avainasemassa!
Oikean mallinen vaelluskenkä on avainasemassa onnistuneeseen vaelluskokemukseen. Esimerkiksi saksalaisen Hanwagin valikoimassa löytyy lestejä kapeasta, leveään, aina vaivasenluun huomioivaan malliin saakka. Jokaisella meillä on yksilöllinen jalka, joten testivoittaja tai vaelluskaverin suositus ei automaattisesti tarkoita parasta kenkää omaan jalkaasi. Siksi onkin syytä olla perillä oman jalan erityispiirteistä. Myymälässä on helppo sovitella asiantuntevan myyjän avustuksella erilaisia malleja ja tehdä valintaa sen perusteella. Verkkokaupassa valinnan avuksi voi hyödyntää valmistajan ilmoittamia tietoja lestistä sekä mitoituksesta. Asioita, joita kannattaa ottaa huomioon kenkää valittaessa ovat mm. jalan leveys, jalkapöydän korkeus, vaivasenluu, kantapää sekä jalkaterän pituus. Vaelluskenkiin on vuodenajasta riippumatta hyvä mahtua vähintään keskipaksu sukka. Vaelluskenkä ei saa sovitusvaiheessa puristaa, eikä varpaat saa osua missään tilanteessa kärkeen. Kenkä voi sensijaan tuntua aavistuksen napakalle, sillä kenkä muotoutuu käytössä. Pituutta kenkä ei kasva, joten pituuden kanssa tulee olla tarkkana.
Normaaleissa arkikengissä kävellessä tasaisella kovalla alustalla ei välttämättä huomaa kengän sisäpuolen mahdollista tilanpuutetta. Luonnossa, epätasaisessa maastossa, liian pieni kenkä on kulkijalle paljon armottomampi. Valitse kengät niin, että kärkeen jää 10 – 15 mm tyhjää tilaa. Tila on helppo mitata ottamalla kengän pohjallinen ulos kengästä ja asettamalla se maahan. Astu pohjallisen päälle ja ota astuminen jalalle, jonka alla pohjallinen on. Astuessa jalkaterä on pisimmillään. Reilu tila kärjessä antaa varpaille tilaa olla, ei paina varpaita kasaan tai työnnä voimakkaasti kantapäätä kengän kantakappia vasten. Oikean kokoinen ja mallinen kenkä vähentää rakkojen syntymistä sekä kynsien vahingoittumista.
Vaelluskenkiä valittaessa pitäisi unohtaa normaaliin totuttu kengän koko. 10 mm kengän pituudessa vastaa noin yhtä kokoa. Esimerkiksi euro-koon 39 tai 43 jalkaan vaelluskenkä voisi olla euro-kokoa 40 tai 44. Älä sorru liian pieniin vaelluskenkiin!
Varsi ja kalvo tuovat tarvittaessa suojaa
Vaelluskengissä on yleensä keskipitkä varsi (nilkkapituus, mid-varsi), joka antaa erinomaisen suojan nilkalle ja suojaa samalla nilkan seutua oksilta, kiviltä sekä hyönteisiltä ja käärmeiltä. Mikäli kengissä on vedenpitävä kalvo, niin keskipitkä varsi tuo myös paremman mahdollisuuden kulkea suolla, matalista lammikoista sekä helpottaa matalien purojen ja jokien ylittämistä.
Tätä pidempi varsi on usein perustelua, kun liikutaan pääsääntöisesti umpimetsässä. Metsän pehmeä ja kostea maa-aines voi olla todella haastavaa, joten pitkävartinen vaelluskenkä tuo toivottua suojaa. Pitkävartiset kengät ovat suosittuja metsästyksessä, jolloin juuri liikutaan poluttomassa ja haastavassa maastossa. Vaelluskenkänä pitkävartinen kenkä ei ole kovin suosittu. Pitkä varsi vähentää huomattavasti kengän hengittävyyttä.
Yksi vaihtoehto on käyttää vaelluskenkien kaverina säärystimiä. Säärystin tuo lisäsuojaa ja estää kosteuden sekä maa-aineksen joutumista kengän sisälle. Säärystin suojaa myös housun lahkeita kastumiselta sekä lialta. Säärystin valitettavasti vähentää kenkien hengittävyyttä.
Vaelluskengissä kalvo suojaa jalkoja ulkopuoliselta kosteudelta. Vaelluskengissä kalvo on yleensä kengän sisäpuolella, joten ulkopuolella oleva nahka voi vettyä kalvosta huolimatta. Nahan vettyessä kengistä tulee painavammat ja samalla kenkien hengittävyys kärsii. Kalvo myös päästää tietyissä tilanteissa vettä hiukan läpi, joten kalvo ei ole kaikissa olosuhteissa 100% vesitiivis. Kalvo kestää tiettyä vedenpainetta, joka joskus voi ylittyä vaikkapa sateisen syysvaelluksen aikana, jolloin kengän sisälle voi päästä hiukan kosteutta. Kalvollisen kengän etu on huolettomampi ylläpito, vaikkakin kaikki kengät tarvitsevat huoltoa materiaalista tai kalvosta riippumatta.
Vaihtoehto on valita kalvottomat vaelluskengät, jolloin kenkien nahkaa on syytä kyllästää voimakkaammin. Hyvin kyllästetty nahka kestää yllättävän hyvin kosteutta. Kalvoton kenkä voi olla hengittävämpi ja kuivua nopeammin kuin kastunut kalvollinen kenkä.
Oli kalvoa tai ei, niin kenkien materiaalit on syytä kyllästää ja huoltaa säännöllisesti. Hyvin huollettu kenkä on pidempi-ikäinen kumppani ja ajanmyötä jalkaan muotoutuessaan kenkien kanssa vaeltaminen on yhtä juhlaa. Kengät kannattaa kyllästää myös siksi että vettynyt kenkä on paljon painavampi ja natisevampi.
Kangasmateriaalista valmistettua retki- / vaelluskenkää on lähes mahdotonta kyllästää vedenpitäväksi, joten näissä on yleensä aina vedenpitävä kalvorakenne.
Millaisia muita ominaisuuksia vaelluskengissä on?
Vaelluskenkien teknisyys on lisääntynyt samaan aikaan, kun kenkien valmistuksessa on siirrytty uusiin valmistustapoihin. Kenkien välipohja voi nykyään olla ohuempi mutta silti erinomainen ominaisuuksiltaan. Uudet valmistustavat keventävät kenkiä ja vähentävät saumojen määrää. Kangaskengissä käytetään paljon laminointia, jolloin eri kerrokset ja materiaalit saadaan lujasti yhteen ilman ommeltuja saumoja.
Huomiota vaelluskenkiä valittaessa voi kiinnittää myös holvikaaren tukeen ja kantapään istuvuuteen. Lisäksi nauhoitukseen on syytä kiinnittää huomiota. Ensimmäisellä nauhoituksella kenkää harvoin saa istumaan jalkaan täydellisesti. Sovittaessa muutama reipas askel ja uusi nauhoitus, jolloin kengän iltti ja muoto asettuvat paremmin paikoilleen. Osassa retki- / vaelluskenkiä on lukkiutuva nauhalenkki, joka antaa mahdollisuuden kiristää kenkä todella napakaksi jalkaterän alueelta ja jättää halutessaan hiukan väljyyttä kengän varrelle. Nauhoituksen ominaisuudet voivat auttaa kenkien istuvuudessa sekä käytön monipuolisuudessa.
Rantti (ranti) kiertää osan tai koko kengän ympäri. Rantti on kumia, nahkaa tai keinonahkaa ja sen tarkoituksena on suojata kengän pintamateriaalia ulkoisilta kolhuilta ja naarmuilta. Osassa kengistä rantti on vain kärjessä ja kantapään alueella, joka riittää hyvin suojaamaan kenkää. Vaativassa maastossa, kuten rakkakivikossa on kenkien eduksi koko kengän kiertävä rantti.
Kenkien ulkopohja on yleensä voimakkaasti kuvioitua kumiseosta. Pehmeä kumiseos antaa hyvän pidon kostealle ja epätasaiselle alustalle, mutta kuluu nopeammin kuin kovempi kumiseos. Kovempi kumiseos puolestaan kestää pidempään kulutusta, mutta saattaa olla tietyissä olosuhteissa liukas. Tunnetuimpia ulkopohjien valmistajia on italialainen Vibram, joka valmistaa useille kenkäbrändeille jopa yli 200 erilaista pohjaa. Ulkopohja on kuluva osa, joka on yleensä eurooppalaisissa vaelluskengissä vaihdettavissa. Uusi ulkopohja alle ja matka jatkuu!
Vaelluskenkien nahka sekä nahkaisten kenkien valmistus
Vaelluskengissä käytetään yleensä pintanahkaa tai harjattua pintanahkaa eli nupukkia. Nupukki on pehmeämpi tuntumaltaan ja helppo kyllästää huokoisen pintansa ansiosta. Nupukin harjattu pinta kerää helpommin likaa mutta vahaamalla pinnasta saa erittäin hyvin kosteutta, likaa ja naarmuja kestävän.
Yleisin käytetty nahka tulee naudasta mutta esimerkiksi Hanwag käyttää jonkin verran Tiibetiläistä jakinnahkaa, joka on paksua ja kestävää. Nahka käsitellään ja värjätään, ja tämä on monivaiheinen prosessi, joka kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Tämän takia nahan käsittelyyn on kiinnitetty viimeaikoina enemmän huomiota. Nykyään voit valita myös ekologisemman vaihtoehdon, jolloin nahka on tuotettu vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Tällaista ekologisempaa nahkaa tuottaa mm. saksalainen Terracare.
Nahkavuodasta leikataan kenkiin tarvittavat palat ja samalla tarkistetaan nahan paksuus. Vaelluskenkiin käytetään yleensä paksumpaa nahkaa. Ohuemmalle tai vahingoittuneelle nahalle löytyy muita käyttötarkoituksia.
Eurooppalaiset vaelluskenkien valmistajat valmistavat kengät vielä tänä päivänäkin Euroopassa, pitkälti käsityönä. Euroopassa on erittäin vahva kenkien valmistamiseen vaadittava osaaminen. Esimerkiksi tunnetut saksalaiset kenkien valmistajat Meindl ja Hanwag ovat valmistaneet kenkiä 1920-luvulta asti, joten osaamista ja perinteitä löytyy. Eurooppalaista kenkien valmistamista edustaa myös italialainen Asolo sekä pohjois-amerikkalainen Keen, jonka mallistosta osa tehdään käsityönä Euroopassa.
Maailmalla tunnetut kenkäbrändit mm. Salomon, Arc’teryx ja Merrell puolestaan valmistavat kengät enimmäkseen Aasian mantereella. Aasiassa ollaan teknisissä innovaatioissa pitkällä, joten uudet materiaalit ja valmistusmenetelmät houkuttelevat modernien kenkien valmistajia Aasiaan.
Oma valinta ja ehdotuksia
Oma käyttötarkoitus, oma jalka ja omat mieltymykset ohjaavat valintaa. Mieti käyttöympäristöä sekä oman jalan erityispiirteitä.
- Tunturivaellus poluttomassa maastossa raskaalla kuormalla (esim. Käsivarren erämaa) – Sovita näitä: Hanwag Tatra II, Hanwag Alverstone II, Hanwag Lhasa, Meindl Island
- Raskaalla kuormalla vaellus vaihtelevassa maastossa (esim. Karhunkierros) – Sovita näitä: Hanwag Tatra II, Asolo Greenwood, Salomon Outback 500
- Metsäinen maasto melko raskaalla kuormalla (esim. viikonloppuretki kansallispuistoon) – Sovita näitä: Hanwag Tatra II, Hanwag Banks II, Salomon Outback 500, Meindl Ohto Light
- Metsäinen maasto kevyellä kuormalla (esim. päiväretki kansallispuistoon) – Sovita näitä: Hanwag Banks II, Meindl Ohto Light, Asolo Falcon GV, Keen Terradora Mid
Muista sovittaa kunnolla, antaa jalalle aikaa ja varmistaa jalalle riittävästi tilaa sekä sopiva lesti.